Mielenterveyshäiriöiden itsediagnoosin vaarat, joita on tarkkailtava

Jokeri-elokuvan äskettäisen kohun sekä 10. lokakuuta järjestetyn Maailman mielenterveyspäivän muiston jälkeen mielenterveys- ja mielenterveyskysymykset ovat olleet jälleen laajasti esillä. Toisaalta tämä on edistystä, että ihmiset alkavat osoittaa huolensa terveydestä ja mielenterveysongelmista ja välittävät ihmisistä, jotka ovat selviytyneet. Mutta valitettavasti on myös suuntaus tuntea olevansa mielenterveyshäiriö ilman psykiatria. Teko uskoa, että joku kärsii tästä häiriöstä tai sairaudesta, tunnetaan nimellä itsediagnoosi. Vaikka sinusta tuntuu, että sinulla on tiettyjä psyykkisiä oireita, diagnoosin tekeminen itse on vaarallinen teko, koska se ei välttämättä tarkoita, että kärsit todella mielenterveyshäiriöstä, jonka uskot.

Mitä on itsediagnoosi?

Itsediagnoosi on yritys tehdä itsediagnoosia epäammattimaisista lähteistä, kuten ystävistä tai perheestä, tai jopa aiemmista kokemuksista riippumattomasti hankitun tiedon perusteella. Itse asiassa vain ammattitaitoinen lääkintähenkilöstö voi määrittää itsediagnoosin. Prosessi oikeaan diagnoosiin on erittäin vaikea, vaikka kahden eri lääkärin puoleen kääntyisi, tulokset eivät välttämättä ole samoja. Diagnoosi on tehtävä oireidesi, valituksesi, sairaushistoriasi ja muiden tekijöiden perusteella. Itsediagnoosissa päättelet usein fyysisen tai psyykkisen terveysongelman saamasi tiedon perusteella.

Vaara itsediagnoosi mielenterveyshäiriöihin, joita ei välttämättä koe

Siinä on ainakin kaksi haittaa ja vaaraa itsediagnoosi mielenterveyshäiriöihin, joita et välttämättä koe. Molemmat vaarat asettavat sinut virheellisen diagnoosin (virhediagnoosin) ja virheellisen käsittelyn vaaraan.

1. Väärindiagnoosin riski

Ensimmäinen vaara on virhediagnoosin riski, jolla on negatiivinen vaikutus itseensä. Esimerkiksi joku tekee sen itsediagnoosi että hän kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Itse asiassa, jos hän haluaa hakea lääkärin apua, hänellä on toinen mahdollisuus fyysisten oireiden muodossa. Voi olla, että hänen kokemansa ei ollut mielenterveyshäiriö, vaan fyysinen sairaus, joka on hoidettava, kuten rytmihäiriö. Itsediagnoosilla on vaara, että saat virheellisen diagnoosin, jos et hakeudu välittömästi ammattiapuun ja teet itsediagnoosi Jos hänellä on ahdistuneisuushäiriö, henkilöllä on riski jättää väliin rytmihäiriötilan tai sydämen rytmihäiriön hoito. On olemassa monia kriteerejä, jotka henkilön on täytettävä voidakseen psykiatrin diagnoosin, että hänellä on tietty mielenterveyshäiriö. Yhden mielenterveyden häiriön oireilla muiden mielenterveyshäiriöiden kanssa on myös usein yhtäläisyyksiä. Tämä toiminta on kuitenkin väärä tapa edetä.

2. Käsittelyvirheen vaara

Toinen vaara on riski käsitellä väärin tapaa, jolla käsittelet häiriötekijöitä, joita et ehkä itse asiassa koe. Olet esimerkiksi vaarassa käyttää laittomia huumeita. Nämä lääkkeet voivat sen lisäksi, että ne ovat laittomia, aiheuttavat sivuvaikutuksia, lääkkeiden yhteisvaikutuksia, virheitä niiden ottotavassa ja jopa annosvirheitä. Älä myöskään saa ottaa muiden lääkkeitä, joita kaikki eivät voi ottaa. Yhden tyyppiset lääkkeet voivat olla turvallisia kollegoillesi, mutta se ei välttämättä koske sinua. Älä ota lääkettä ilman lääkärin ohjeita. Ei vain sitä, se on vaarallista itsediagnoosi toinen on saada sinut viivyttelemään psykiatrin käyntiä ja saada sopivin hoito. Asiantuntijoiden mukaan tekee itsediagnoosi ja se, että uskot kärsiväsi tietystä mielenterveyshäiriöstä, ei auta sinua toipumaan. Päinvastoin, nämä toimet voivat huonontaa henkistä tilaasi.

Hakeudu lääkäriin, jos havaitset tiettyjen mielenterveyshäiriöiden oireita

Internetin runsas tieto, kuten tiettyjen mielenterveyshäiriöiden oireet, mielenterveystietokilpailut tai mielisairauslääketieto, voi toimia vain viitteenä psykologin tai psykiatrin vastaanotolle. Käänny psykiatrin puoleen, jos epäilet, että sinulla on jokin psykologinen sairaus. Vaikka oireiden ymmärtäminen tai tietokilpailun tulosten näyttäminen voi olla hyödyllistä, diagnoosin saa tehdä vain asiantuntija. Koska psykologit ja psykiatrit ovat todellakin päteviä, heillä on tietoa ja he ovat käyneet läpi sarjan koulutusta ymmärtääkseen ihmisen henkistä tilaa. Lisäksi he ovat objektiivisempia tutkiessaan sinua vaivaavia ongelmia. [[Aiheeseen liittyvä artikkeli]]

SehatQ:n muistiinpanot

Internetistä ja mediasta saatua tietoa ei voida käyttää keinona itsediagnosoida mielenterveyshäiriöitä (tai fyysisiä sairauksia), joita sinulla ei välttämättä ole. Lisää tietoisuutta mielisairaus se on tärkeää, erittäin tarpeellista. Itsensä varustaminen tiedolla ei ole sama asia kuin sen tekeminen. Internetistä ja mediasta saatavan tiedon ja tietämyksen tulee toimia vain kannustimena hakea ammattiapua. Psykiatrin konsultointi ja lääkärin käynti on ainoa askel oikean diagnoosin selvittämiseksi ja oikean hoidon saamiseksi.