Elämässä meillä on varmasti joukko tavoitteita, jotka on saavutettava. On monia tekijöitä, jotka vaikuttavat tämän tavoitteen saavuttamiseen. Yksi asia, jota voimme hallita, on itsehillintä.
Mitä on itsehallinta? Mikä on meille tärkeää?
Itsehillintä on kykyä hallita ja säädellä omaa vastetta ei-toivotun käytöksen välttämiseksi, vaaditun käyttäytymisen lisäämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tavoite voi esiintyä monessa muodossa, kuten lihominen tai laihdutus, säännöllinen harjoittelu ja rahan säästäminen. Itsehillintä on erittäin tärkeää elämässä ja sen rooli on ratkaiseva tiettyjen elämäntavoitteiden saavuttamisessa. Mitä tahansa tavoitteita yritätkin tällä hetkellä saavuttaa, kuten tupakoinnin lopettaminen, korkeakoulututkinnon suorittaminen tai terveellisen ruokavalion aloittaminen, nämä tavoitteet saavutetaan todennäköisemmin, jos pystymme hallitsemaan itseämme ja käyttäytymistämme. Tutkimus on myös osoittanut, että ihmiset, joilla on hyvä itsehillintä, ovat yleensä onnellisempia ja terveempiä. Vaikka tämä saattaa kuulostaa teoriassa helpolta, suurin osa ihmisistä uskoo, että itsehillintä on jotain, jota voidaan kouluttaa. Asiantuntijat ovat myös onnistuneet tunnistamaan tekijöitä ja strategioita itsehillinnän lisäämiseksi. Ihmisen kykyä harjoittaa itsehillintää kutsutaan päättäväisyydeksi tai
tahdonvoima. Tahdonvoima auttaa meitä ohjaamaan huomiomme, vaikka on monia kiusauksia, jotka voivat häiritä tavoitteitamme. Biologisesti aivojen osa, joka säätelee itsehillintää, on prefrontaalinen aivokuori. Tämä osio vaikuttaa myös suunnitteluun, ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon. Paitsi, että prefrontaalin aivokuoren hermot säätelevät myös toimien arviointia ja välttävät tekemästä asioita, jotka voivat saada meidät katumaan.
Itsehillinnän ja fyysisen terveyden välinen yhteys
Itsehillintä ei liity pelkästään käyttäytymisen hallitsemiseen tiettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Itsehillintä vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen, kuten:
- Tutkimus osoitti, että lapset, joilla on korkea itsehillintä, ovat vähemmän todennäköisesti ylipainoisia aikuisiässä.
- Useat tutkimukset osoittavat, että lapset, joiden on vaikea hallita itsehillintää lapsuudessa, ovat suuremmassa vaarassa käyttää huumeita ja alkoholia koulussa.
Itsehillintä on pohjimmiltaan hyödyllistä, jotta voimme elää terveellisiä elämäntapoja. Tottumukset, kuten syömämme ruoka ja kuinka usein liikumme, vaikuttavat kaikkiin itsehillitsemiseen.
Tällä tavalla ei ole väärin, jos itsehillintä liittyy hyvin läheisesti fyysiseen terveyteen.
Kuinka parantaa itsehillintää
Tutkimukset osoittavat, että itsehillinnällä on rajansa. Siitä huolimatta psykologit paljastavat, että vahva käyttäytymishallinta ihmissuhteissa voidaan hallita seuraavilla tavoilla:
1. Tunnista kiusaukset ja vältä niitä
On todella vaikeaa välttää kiusauksia, joita voi syntyä, kun yritämme saavuttaa päämäärän. Pienellä sitoutumisella voimme kuitenkin tunnistaa nämä kiusaukset ja välttää ne, jotta itsehillintämme ei mene hukkaan.
2. Luo skenaario
Pystymme suunnittelemaan skenaarioita ja tilanteita, jotka saavat itsehillinnän horjumaan. Eli kuvittele, jos kohtaat kiusauksen. Mihin toimiin on ryhdyttävä, jotta emme anna periksi? Eräässä tutkimuksessa on havaittu, että tällaisten skenaarioiden suunnitteleminen voi lisätä itsehillintää jopa tilanteissa, joissa koemme egon uupumisen vaikutuksia (
egon ehtymistä). Egoväsymys määritellään yksinkertaisesti heikentyneeksi itsehillinnän tilaksi.
3. Harjoittele itsehillintää
Itsehillintä voidaan nähdä lihaksena. Jos aloitamme harjoittelemaan säännöllisesti, lihakset ovat todellakin hieman väsyneitä jonkin aikaa. Mutta ajan myötä lihakset ja itsehillintä vahvistuvat, jos harjoittelemme niitä säännöllisesti.
4. Keskity yhteen tavoitteeseen kerrallaan
Useiden tavoitteiden asettaminen kerralla (esimerkiksi uudenvuodenlupaus) on yleensä vähemmän tehokasta kuin yhden tietyn tavoitteen asettaminen tietyn ajanjakson aikana. Asettamalla tietyn tavoitteen voimme keskittää energiamme tähän tavoitteeseen. [[Aiheeseen liittyvä artikkeli]]
SehatQ:n muistiinpanot
Itsehillintä on kyky, jonka avulla voimme hallita käyttäytymistämme tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei vain teoria, vaan tutkimukset ovat osoittaneet, että itsehillintä on hyödyllistä akateemisen suorituskyvyn kannalta ja parantaa akateemista suorituskykyä
itsetunto tai itsetunto ja parempi henkinen ja fyysinen terveys.
